Mikä levollinen viikonloppu!

On ollut erään kokoomuslaisen nuoren, Samuel Tammekannin mukaan sellainen viikonloppu, että ensin sadasta nollaan ja sitten nollasta sataan. Lauantaina Helsingin kokoomuksen ehdokasrivistä lähti ensin arvoliberaali kokki ja vaikuttaja Hanna Gullichsen ja sitten pormestariehdokas, koko listan kärki Kirsi Piha. Syitä on spekuloitu Helsingin Sanomia myöten usean kolumnin verran, mutta molemmat mainitsivat itse sovittamattomat ristiriidat joidenkin puolueen jäsenten sanomisten ja puoleen yhdessä sovittujen arvojen välillä.

Ei ole uutinen, että Kokoomuksen sisällä on fraktioita. Niin kauan kuin olen itse ollut kokoomuslainen, niitä on ollut. Kokoomusnuorissa kutsuivat Sossu-Siniksi ja Komukka-Korpiseksi, koska pidin sosiaaliturvaa tärkeänä asiana ja puhuin mahdollisuuksien tasa-arvoa. Riidat arvokonservatiivien ja arvoliberaalien välillä olivat melkoisen repiviä ja isoja.

Olen siis koko ajan tiennyt, minkä kanssa olen tekemisissä.

Olen tehnyt kerran valinnan olla äänestämättä puoluetta. Olen palannut lähemmäs uudelleen. Ei ollut helppoa lähteä ehdolle, eikä nyt tuntunut helpolta jäädä.

Mutta olen saanut sille, mitä itse ajattelen kokoomuksessa edustavani, valtavasti vastakaikua. Uskon siihen, että sillä voimalla tehdään muutosta. Paitsi helsinkiläisen kaupunkipolitiikan sisällöissä myös Kokoomuksen sisällä. Ajatukseni sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, mutta myös yrittämisen ja työn tekemisen pitämisestä kannattavana tuntuvat jakavan moni. Luottoa siihen, että laitan asioita tapahtumaan, on monella. Se teki lopulta päätöksestä kevyen, kun hetkellisesti itsekin kyseenalaistin viikonlopun uutisten myötä ehdolla olemisen mielekkyyden.

Kokoomuksen on oltava rohkeampi. On uskallettava olla oikeiden asioiden puolella, oikeudenmukaisuuden puolella. Jos ei uskalleta puolustaa omia arvoja niitä vastaan, jotka sisältä kääntävät niille selän, mitä meistä on jäljellä? Hevonpaska on hevonpaskaa, tulipa se puoluetoverin suusta tai ei.

Jos sanotaan, että kokoomuksen arvoja ovat mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, suvaitsevaisuus, vapaus, vastuu ja välittäminen, niiden mukaan pitäisi muistaa elää myös kampanjoidessa.

Tämä on itselleni itsestäänselvää.

Enkä ole lähdössä kokoomuksen listalta mihinkään.

Previous
Previous

Turvallisuus. Myös suunnittelukysymys.

Next
Next

Kuntavaalit - Miksi?